Heinät

Kohteesta ChiliWiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Heinäkasvit (Poaceae, aikaisemmin myös Graminaceae) on yksisirkkaisten luokkaan kuuluva kasviheimo. Heimoon kuuluu noin 600 sukua ja 10 000 lajia. Useimmat lajit elävät luonnostaan vain yhdellä mantereella, mutta ihmisen mukana ne ovat levinneet laajalle. Arviolta 20 % maapallon kasvillisuuspinnasta on heinien peittämää. Heinäkasvit on taloudellisesti tärkein kasviheimo.

Rakenne

Varsi

Heinien varsi on ontto korsi. Varressa on solmumaisia nivelkohtia, joista tapahtuu suurimmaksi osaksi pituuskasvu. Korsi voi olla suureksi osaksi puutunut tai kokonaan puutunut (kuten bambuilla).

Lehti

Lehden tyvi on solmusta lähtevä vartta ympäröivä tuppi. Lehtilapa on pitkä ja kapea.

Kukinto

Tuulipölytteiset kukat voivat olla tähkissä, kerrannaistähkissä, tertuissa tai röyhyissä. Hedelmä on jyvä. Ulkokale ja sisäkale ovat heinäkasvien tähkylän uloimmaiset suomut, jotka suojaavat kukintoa. Ulkokale on sisäkaletta hieman lähempänä kukintoperää. Vihne on pieni sukanen, joka on tavallisesti kiinnittynyt heinäkasvien ulkohelpeen kärkeen tai selkään. Viljakasveista vihneet näkyvät selvästi ohralla ja rukiilla.

Käyttö

Heinäkasveihin kuuluvat monet kaikkein tärkeimmistä viljelykasveista. Heinäkasveja, joiden jyviä käytetään ihmisten ravinnoksi, kutsutaan viljoiksi. Viljoista tärkeimpiä ovat vehnä, riisi, maissi, ohra, ruis ja kaura. Ne muodostavat tärkeän energian- ja proteiininlähteen ihmisille.

Monia heinälajeja käytetään myös puutarhoissa antamaan mukavaa vaihtelua istutuksiin.

Lisäksi heimoon kuuluu joukko kotieläinten, etenkin nautojen ja lampaiden rehuksi viljeltäviä kasveja, joita tavallisesti tarkoitetaankin puhuttaessa heinistä tai heinästä. Sellaisia ovat esimerkiksi nurmipuntarpää ja timotei.

Heinäkasveja

Elefanttiheinä Miscantus sinensis

Hakoneheinä Hakonechloa macra

Hiirenkattara Bromus macrostachys

Hopeapiippo Luzula nivea

Hopeatoppo Koeleria glauca

Hurmesilkkiheinä Imperata cylindrica 'Red Baron'

Idänhirssi Pennisetum orientale

Ikikaura Helictotrichon sempervirens

Isopantaheinä Setaria macrostachya

Isopiippo Luzula sylvatica

Isoräpelö Briza maxima

Italianpantaheinä Setaria italica

Japaninsara Carex morrowii

Jobinkyynelheinä Coix lacryma-jobi

Jäkki, jussinparta Nardus stricta

Jänönhäntä Lagurus ovatus

Järviruoko Phragmites australis

Jättihöyhenheinä Stipa gigantea

Kananhirssi Echinochloa crus-galli

Kanarianhelpi Phalaris canariensis

Karhunnata Festuca scoparia

Kaura Avena sativa

Keltasara Carex flava

Keräpäävihvilä Juncus conglomeratus

Kirjoheinäkaura Arrhenatherum alatius subsp. bulbosum 'Variegatum'

Kirjopuntarpää Alopecurus pratensis 'Aureovariegatus'

Kirjosiniheinä Molinia caerulea 'Variegata'

Koristedurra Sorghum nigricans

Koristehirssi Panicum milliaceum 'Violaceum'

Koristekastikka Calamagrostis x acutiflora

Koristekaura Avena sterilis

Koristemaissi Zea mays

Koristesulkahirssi Pennisetum alopecuroides

Kultaheinä Lamarckia aurea

Kultatesma Milium effusum 'Aureum'

Kuparisara Carex buchananii

Lampaannata Festuca ovina

Lehtotesma Milium effusum

Liilaheinä Rhynchelytrum repens

Louho Apera spica-venti

Lännenhirssi Panicum virgatum

Metsälauha Deschampsia flexuosa

Mäkilehtoluste Brachypodium pinnatum

Niittyräpelö Briza media

Nuokkuhelmikkä Melica nutans

Nuokkukattara Bromus madritensis

Nurmilauha Deschampsia cespitosa

Palmusara Carex muskigumensis

Pampaheinä Cortaderia selloana

Partaohra Hordeum jubatum

Pikkuräpelö Briza minor

Puistonurmikka Poa chaixii

Pulloharjaheinä Hystrix patula

Rantavehnä Leymus arenarius

Ruokohelpi Phalaris arundinacea

Röllinurmikka Eragrostis elegans

Rönsyrölli Agrostis stolonifera

Siniheinä Molinia caerulea

Sinilupikka Sesleria caerulea

Sininata Festuca cinerea

Koristevehnä Triticum spelta

Sukaheinä Polypagon monspeliensis

Timanttikastikka Calamagrostis brachytricha

Tuoksusimake Anthoxanthum odoratum

Tähkähelmikkä Melica ciliata

Untuvahirssi Pennisetum villosum

Uturölli Agrostis nebulosa

Valkopiippo Luzula luzuloides

Viiltosara Carex acuta

Viiruhelpi Phalaris arundinacea 'Picta'


Lähteet

Wikipedia heinäkasvit Alkuperäinen teksti lainattu wikipediasta lisenssin mukaisesti.