Chilin hedelmä

ChiliWiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Chilin hedelmä on kasvitieteellisessä mielessä marja, mutta muissa yhteyksissä siitä puhutaan usein palkona tai podina. Chilihedelmän ominaisuudet vaihtelevat taajaan sekä kasvilajista ja -lajikkeesta että kasvuoloista riippuen.

Hedelmä onkin chilikasvin tunnistuksessa tärkeä vihje.

Paprika ja chili kuuluvat samaan sukuun Capsicum, useat jopa samaan lajiin C. annuum, ja erotus chilin ja paprikan välillä on lähinnä sovinnainen. "Paprika" on kookas ja mieto, "chili" ainakin hiukan polttava ja kooltaan yleensä paljon vihannespaprikaa pienempi. Harrastajien keskuudessa toki kutsutaan chileiksi käytännössä kaikkia Capsicumeja, jotka eivät ole vihannespaprikoita, mukaan lukien esimerkiksi villit lajit, joiden mitättömässä marjassa ei ole mitään makua tai syötävääkään.

Rakenne

Chilin hedelmä koostuu marjasta ja kannasta. Marjaa peittää vahamainen kuori (eksokarppi), joka estää veden haihtumista sisemmistä kudoksista. Kuoren sisäpuolella on hedelmäliha (metakarppi), ja sisäpintana ohut kalvo (endokarppi).

Hedelmän sisällä on useimmiten tyhjä ontelo, jonka keskellä kannan kohdalta hedelmän kärkeä päin ulottuu vaalea, pehmeä uloke, istukka. Sen huokoset sisältävät suurimman osan chilihedelmän kapsaisiinista. Siemenet kiinnittyvät istukkaan. Siemenkiinnikkeet voi chiliä valmistaessa jättää kiinni tai irrottaa oman maun mukaan. Lähes kaikkien chilien siemenet ovat vaaleat.

Värit

Tavallisimmin chilin hedelmät ovat raakoina vihreitä ja kypsyessään muuttuvat paloautonpunaisiksi. Kypsän hedelmän väri kuitenkin vaihtelee kermanvalkoisesta kirkkaankeltaiseen, violettiin, persikanroosaan, oranssiin, ruskeaan ja jopa mustanpuhuvaan. Myös raa'at hedelmät voivat olla muunvärisiä, esimerkiksi kermanvalkoisia tai mustia.

Muodot