Ero sivun ”Kasvatusalustat” versioiden välillä

ChiliWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 17: Rivi 17:


===== Tapaus Musta Multa =====
===== Tapaus Musta Multa =====
Myytti mustasta mullasta elää sitkeästi chiliharrastajien keskuudessa. Syy on luettavissa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK)  nykyisin Eviran "Rehu- ja lannoitevalvonnan analyysitulokset" raporteista. Vuosina 2005 ja 2007 Biolanin Musta Multa oli kelvotonta, siinä ei ollut lainkaan typpeä tai sitä oli moninkertainen määrä muihin kukkamultiin verrattuna. Kumpikin riitti tappamaan taimet. Nykyisin laadun valvonta lienee kohdallaan, mutta edelleen sitä mustamaalataan. Lisäksi sitä on syytetty mullan painumisesta liian tiiviiksi ylhäältä kastelussa. Tuossa lienee perää ja sen aiheuttaa tavallista suurempi saven määrä mullassa. Tätä on valitettu kaikilla puutarhapalstoilla, ei yksin Chilifoorumilla. Tämä valottanee oivasti, että pussitettu multa on nykyisin teollisuustuote, kaukana luonnonmukaisesta.
Myytti mustasta mullasta elää sitkeästi chiliharrastajien keskuudessa. Syy on luettavissa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK)  nykyisin Eviran "Rehu- ja lannoitevalvonnan analyysitulokset" raporteista. Vuosina 2005 ja 2007 Biolanin Musta Multa oli kelvotonta, siinä ei ollut lainkaan typpeä tai sitä oli moninkertainen määrä muihin kukkamultiin verrattuna. Kumpikin riitti tappamaan taimet. Nykyisin laadun valvonta lienee kohdallaan, mutta edelleen sitä mustamaalataan. Lisäksi sitä on syytetty mullan painumisesta liian tiiviiksi päältä kasteltaessa. Tuossa lienee perää ja sen aiheuttaa tavallista suurempi saven määrä mullassa. Tätä on valitettu kaikilla puutarhapalstoilla, ei yksin Chilifoorumilla. Tämä valottanee oivasti, että pussitettu multa on nykyisin teollisuustuote, kaukana luonnonmukaisesta.
 
Kukkamultaa voi parantaa sekoittamalla siihen esimerkiksi perliittiä.


==Turve==
==Turve==
Rivi 44: Rivi 46:
[[Tiedosto:Naga_Morich_kivivillassa.JPG|left|thumb|350px|[[Naga Morich]] kivivillassa]]
[[Tiedosto:Naga_Morich_kivivillassa.JPG|left|thumb|350px|[[Naga Morich]] kivivillassa]]
[[Tiedosto:PI260567 kivivillassa.JPG|none|thumb|350px|[[PI 260567]] kivivillassa]]
[[Tiedosto:PI260567 kivivillassa.JPG|none|thumb|350px|[[PI 260567]] kivivillassa]]
[[Luokka:Kasvatus]]

Nykyinen versio 29. tammikuuta 2018 kello 15.53

Kasvatusalustalla tarkoitetaan ainetta, jossa kasvi kasvaa. Kasvualustoja on monenlaisia.

Multa

Multa on usein kaiken helpoin kasvualusta, esimerkiksi vesijohtoveden pHn säätö ei ole pakollista kasteluvedelle, toisin kuin vesiviljelyssä. Multaan kertyy ajan saatossa lannoitetta, joten joka 3-5 kastelukerta kannattaa tehdä pelkällä vedellä. Chileille käy hyvin esimerkiksi kukkamulta tai kuivista oloista kotoisin oleville lajikkeille kaktusmulta. Lisäksi kannattaa multaan sekoittaa n.20% lecasoraa lisäämään ilmavuutta. Täytyy muistaa että lecasoran lisääminen pienentää myös juuritilaa. Erittäin ravinteikasta multaa ei tulisi käyttää chileillä, esim. musta multa. Varsinkin taimivaiheessa erittäin ravinnepitoinen multa voi aiheuttaa ongelmia.


Chilejä on erilaisia, hyvin erilaisia. Ne ovat kotoisin erilaisista ilmastoista ja kasvaneet erilaisissa maaperissä. Sopivaa kasvatusalustaa ei voi määritellä yhtä helposti kuin vaikkapa lantulle, eikä niitä ole yhtä oikeaa. Sopeutumista tapahtuu vähitellen. Kasvihuonekasvatukseen on jo jalostettu sopivia lajikkeita. Ehkäpä ennen pitkää muodostuu myös ikkunalaudalle tai suomalaiseen luontoon sopeutuvia lajikkeita.

Kieltämättä osa chileistä on peräisin Meksikon kuivilta hiekkamailta, mutta niitä tulee myös Etelä-Amerikan sademetsistä, Karibian saarilta, Andien vuoristosta, jokien reheviltä suistomailta ja Kolumbuksen Eurooppaan tuomat ja sitten Aasiaan ja Afrikkaan levinneet lajikkeet ovat kasvaneet muhevassa peltomullassa jo vuosisatoja. Kaktusmullasta on monille suomalaisille chilinkasvattajille aiheutunut huomattavia ongelmia, lehtien kellastumista ja kasvien kitukasvuisuutta ravinteiden puutteessa ja asia on vain pahentunut, kun multaa on edelleen köyhdytetty lisäämällä kevytsoraa.

Ravinteiden riittävyyden kannalta on aivan eri asia, kasvattaako parin desin taimiruukussa vai ämpärissä. Isommassa on 40-kertaa enemmän ravinteita ja asia pahenee edelleen, jos pienessä on taimimultaa ja isommassa kukkamultaa. Useimmat chilit kasvavat ja myös kukkivat ja tuottavat satoa paremmin, kun ne kasvavat muhevassa mullassa, jota lannoitetaan siinä vaiheessa, kun kasvi on imenyt ravinteet ruukustaan. Pienessä ruukussa tuo tulee vastaan jo kuukaudessa, isossa ei koko kesänä.

Toki on olemassa köyhän maan chililajikkeita, jotka eivät siirry satovaiheeseen, jos typpeä on runsaasti tarjolla. Ne vain kasvavat. On myös happamen maan vuoristokasveja, jotka viihtyvät hyvin matalassa pH:ssa. Andeilla muutaman kilometrin korkeudessa maaperän pH on vain 4-5. Sieltä tulevat lajikkeet yleensä kasvavat myös normaalimullassa, mutta voivat hyötyä pH:n laskusta ja niukemmista ravinteista. Vastapainoksi on ilmeisesti lähinnä eurooppalaisia lajikkeita, jotka pitävät korkeasta pH:sta ja niitä pitää kalkita, jotta kasvu sujuu. Ne ovat nähtävästi kasvaneet vuosisatoja kalkkikivialueilla ja tottuneet sellaiseen maaperään.

Eri chililajikkeiden erilaisista vaatimuksista ei paljon tiedetä. Siinä ollaan yksittäisten kasvattajien yksittäisten havaintojen varassa. Varsinaista tutkimusta ei taida olla.

Tapaus Musta Multa

Myytti mustasta mullasta elää sitkeästi chiliharrastajien keskuudessa. Syy on luettavissa Kasvintuotannon tarkastuskeskuksen (KTTK) nykyisin Eviran "Rehu- ja lannoitevalvonnan analyysitulokset" raporteista. Vuosina 2005 ja 2007 Biolanin Musta Multa oli kelvotonta, siinä ei ollut lainkaan typpeä tai sitä oli moninkertainen määrä muihin kukkamultiin verrattuna. Kumpikin riitti tappamaan taimet. Nykyisin laadun valvonta lienee kohdallaan, mutta edelleen sitä mustamaalataan. Lisäksi sitä on syytetty mullan painumisesta liian tiiviiksi päältä kasteltaessa. Tuossa lienee perää ja sen aiheuttaa tavallista suurempi saven määrä mullassa. Tätä on valitettu kaikilla puutarhapalstoilla, ei yksin Chilifoorumilla. Tämä valottanee oivasti, että pussitettu multa on nykyisin teollisuustuote, kaukana luonnonmukaisesta.

Kukkamultaa voi parantaa sekoittamalla siihen esimerkiksi perliittiä.

Turve

Turpeesta teksti tähän!!!

Turvemulta

Turvemultakasvatus on muuten multakasvatuksen kaltaista, mutta siinä on maa-aineena molempia. Turve on itsessään liian ravinneköyhää ja hapanta chilinkasvatukseen, joten seassa pitää olla, myös multaa tai lannoitteita. Valmiita turvemulta seoksia löydät helposti puutarhamyymälöistä. Toki turvetta ja multaa voi sotkea itsekin, mikä voi tulla edullisemmaksikin, kun ruukkuja ja kasvatusastioita on paljon. Itse jos turvetta ja multaa sotkee, niin oikea suhde voisi olla 60–40, turvetta enemmän, tai sitten puolet ja puolet. Toimii ihan hyvin noinkin.

Turvemullan etuna, pelkkään multaan on se, että aines on kuohkeampaa ja näin juuret hapettuvat paremmin, sekä istuttaminen että ruukunvaihto on helpompaa. Turvemullan ph-6 on sopivaa aloittaa kasvattaminen. Lisäksi, kun tekee salaojitukset ruukkuun huolellisesti ja pintaan lisää myös lecasoraa, pysyy maa-aines todella kuohkeana kokoajan, kun muistaa kastelun vielä suorittaa alakautta.

Vesi

Kivivilla

Kivivilla on rakennusten lämmöneristykseen käytettävä materiaali, joka koostuu eri kivilajeista mm. gabro, anortosiitti ja dolomiitti. Kivivillan raaka-aineesta yli 95% on kiveä ja loppu koostuu kovetetusta hartsista ja öljystä (lähde Paroc). Kivivillakuutiossa käytetty materiaali on samaa kuin eristeissä, ainoana erona on idätykseen tarkoitetuissa kuutioissa lisätty kemikaalia joka parantaa veden pidätyskykyä. On suositeltavaa ostaa kasvatukseen tarkoitettua kivivillaa, rakennuskivivilla pidättää vettä huomattavasti huonommin kuin kasvatukseen tarkoitettu. Rakennuksissa toinen käytetty eristysmateriaali on lasivilla, joka taas ei sovellu idätykseen tai kasvatukseen ollenkaan! Lasivillan ja kivivillan erottaa toisistaan värin perusteella: lasivilla on kellertävää, kivivilla vihertävää.

Kivivilla on suosittu kasvin tukevuutta parantava kasvualusta vesikasvatuksessa, kivivilla laitetaan verkkoruukkuun joka puolestaan istutetaan bubblerin muovikanteen, tai upotetaan hydrosoraan ebbissä. Vesikasvatuksessa kivilla kannattaa peittää jollain valon pääsyä villalle estävällä materiaalilla, esim. mustavalkomuovi tai lecasoraa verkkoruukun yläosaan. Kun kivivilla kastuu lannoitetulla vedellä ja saa valoa, alkaa hyvin nopeasti villan pinnalle muodostua levää, tästä ei varsinaisesti ole haittaa pienille taimillekaan, mutta puhdasta villaa/kasvia on mukavampi käsitellä. Kivivillakuutioita voi käyttää hyvin myös multakasvatuksessa idätykseen, kun taimi on alkanut kasvaa ja ensimmäiset juuren päät alkavat pilkistää kivivillan läpi voidaan kuutio siirtää suoraan multaan.

Kivivillan parhaat ominaisuudet idätystä silmälläpitäen ovat suuri veden pidätyskyky, ja koska kivivilla on epäorgaanista materiaalia, ei se homehdu kovinkaan helposti.

Muista pitää kivivillakuutio aina kosteana, tässä apuna voi käyttää pienoiskasvihuonetta.

Siemen kivivillassa
Naga Morich kivivillassa
PI 260567 kivivillassa