Vesiviljely

Vesiviljely tarkoittaa kasvatusmenetelmiä, joissa kasvin juuret eivät kasva mullassa, turpeessa tai muussa ravinteita sitovassa väliaineessa vaan vapaasti vedessä tai inertissä väliaineessa, jossa niitä huuhdellaan ravinneliuoksella. Vesiviljelymenetelmiä ovat esimerkiksi ebb ja bubbler. Vesiviljelyksi voidaan lukea myös ns. passiivinen vesiviljely, jossa vettä ei pumpata eikä hapeteta.

Vesiviljelyn etuina multa- ja turvekasvatukseen verrattuna pidetään yleensä nopeampaa kasvua, suurempaa satoa ja vähempiä tuholaisongelmia. Yli- tai alikastelu ei myöskään ole ongelma vesiviljelyssä ja suurissa järjestelmissä ravinneliuos voi riittää jopa pari viikkoa. Suurimmat chilisadot, jopa useita kiloja podeja kasvia kohden, on saavutettu vesiviljelyllä kasvihuoneessa. Vesiviljelyn haittoina voidaan pitää yleensä suurempia aloituskustannuksia ja jatkuvaa sähkön tarvetta. ¨