Ero sivun ”Chilin hedelmä” versioiden välillä

ChiliWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
p (Korjasin pari kielioppijuttua.)
 
(4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
Chilin hedelmien muoto riippuu lajikkeesta ja kasvuoloista. Periaatteessa eri chilit voidaan helposti erottaa toisistaan hedelmien ulkomuodon, värin ja tietysti poltteen määrän mukaan. Chilin hedelmät ovat yleensä raakoina vihreitä ja kypsyessään vaihtavat väriä punaiseen. Joskus suoraan, joskus jonkin toisen värin kautta. Poikkeuksiakin toki on, kuten [[PI_281429]] ja [[Lemon Drop]], joiden hedelmät ovat kypsinä keltaisia. Myöskään kaikki hedelmät eivät ole raakoina vihreitä.
'''Chilin hedelmä''' on kasvitieteellisessä mielessä marja, mutta muissa yhteyksissä siitä puhutaan usein palkona tai podina. Chilihedelmän ominaisuudet vaihtelevat taajaan sekä kasvilajista ja -lajikkeesta että kasvuoloista riippuen.


Chilin hedelmä koostuu palosta ja kannasta. Palossa on vahamainen kuori, joka estää veden haihtumista. Kuoren sisäpuolella on hedelmäliha, ja sisinpänä ovat siemenet ja siemenkiinnikkeet. Toisin kuin yleisesti luullaan, siemenet eivät itsessään ole tulisia, vaan tulisuus on siemenkiinnikkeissä. Ruoanlaitossa kannattaa osa siemenkiinnikkeistä viiltää veitsellä irti, mikäli arvelee hedelmän olevan liian tulinen omaan makuun.
Hedelmä onkin chilikasvin tunnistuksessa tärkeä vihje.


Paprika ja chili kuuluvat samaan sukuun ''Capsicum'', useat jopa samaan lajiin ''C. annuum'', ja erotus chilin ja paprikan välillä on lähinnä sovinnainen. "Paprika" on kookas ja mieto, "chili" ainakin hiukan polttava ja kooltaan yleensä paljon vihannespaprikaa pienempi. Harrastajien keskuudessa toki kutsutaan chileiksi käytännössä kaikkia Capsicumeja, jotka eivät ole vihannespaprikoita, mukaan lukien esimerkiksi villit lajit, joiden mitättömässä marjassa ei ole mitään makua tai syötävääkään.


==Rakenne==
Chilin hedelmä koostuu marjasta ja kannasta. Marjaa peittää vahamainen kuori (eksokarppi), joka estää veden haihtumista sisemmistä kudoksista. Kuoren sisäpuolella on hedelmäliha (metakarppi), ja sisäpintana ohut kalvo (endokarppi).


[[Tiedosto:Crhana_anatomia.jpg|left|thumb|350px|[[Caribbean Red]]in halkaistu hedelmä]][[Tiedosto:Congot.jpg|left|thumb|350px|[[Congo]]n kypsiä hedelmiä]]
Hedelmän sisällä on useimmiten tyhjä ontelo, jonka keskellä kannan kohdalta hedelmän kärkeä päin ulottuu vaalea, pehmeä uloke, istukka. Sen huokoset sisältävät suurimman osan chilihedelmän kapsaisiinista. Siemenet kiinnittyvät istukkaan. Siemenkiinnikkeet voi chiliä valmistaessa jättää kiinni tai irrottaa oman maun mukaan. Lähes kaikkien chilien siemenet ovat vaaleat.
 
<gallery mode=packed widths=400px>
Tiedosto:Crhana_anatomia.jpg|[[Caribbean Red]]in halkaistu hedelmä. Istukka erottuu vaaleanpunertavana keskellä. Seiniä myötäilevät vaaleanoranssit ulokkeet ovat lohkosiivekkeitä.
Tiedosto:Congot.jpg|[[Congo]]n kypsiä hedelmiä.
</gallery>
 
== Värit ==
Tavallisimmin chilin hedelmät ovat raakoina vihreitä ja kypsyessään muuttuvat paloautonpunaisiksi. Kypsän hedelmän väri kuitenkin vaihtelee kermanvalkoisesta kirkkaankeltaiseen, violettiin, persikanroosaan, oranssiin, ruskeaan ja jopa mustanpuhuvaan. Myös raa'at hedelmät voivat olla muunvärisiä, esimerkiksi kermanvalkoisia tai mustia.
 
== Muodot ==
 
[[Luokka:Capsicum| Hedelmä]]

Nykyinen versio 11. kesäkuuta 2018 kello 22.45

Chilin hedelmä on kasvitieteellisessä mielessä marja, mutta muissa yhteyksissä siitä puhutaan usein palkona tai podina. Chilihedelmän ominaisuudet vaihtelevat taajaan sekä kasvilajista ja -lajikkeesta että kasvuoloista riippuen.

Hedelmä onkin chilikasvin tunnistuksessa tärkeä vihje.

Paprika ja chili kuuluvat samaan sukuun Capsicum, useat jopa samaan lajiin C. annuum, ja erotus chilin ja paprikan välillä on lähinnä sovinnainen. "Paprika" on kookas ja mieto, "chili" ainakin hiukan polttava ja kooltaan yleensä paljon vihannespaprikaa pienempi. Harrastajien keskuudessa toki kutsutaan chileiksi käytännössä kaikkia Capsicumeja, jotka eivät ole vihannespaprikoita, mukaan lukien esimerkiksi villit lajit, joiden mitättömässä marjassa ei ole mitään makua tai syötävääkään.

Rakenne

Chilin hedelmä koostuu marjasta ja kannasta. Marjaa peittää vahamainen kuori (eksokarppi), joka estää veden haihtumista sisemmistä kudoksista. Kuoren sisäpuolella on hedelmäliha (metakarppi), ja sisäpintana ohut kalvo (endokarppi).

Hedelmän sisällä on useimmiten tyhjä ontelo, jonka keskellä kannan kohdalta hedelmän kärkeä päin ulottuu vaalea, pehmeä uloke, istukka. Sen huokoset sisältävät suurimman osan chilihedelmän kapsaisiinista. Siemenet kiinnittyvät istukkaan. Siemenkiinnikkeet voi chiliä valmistaessa jättää kiinni tai irrottaa oman maun mukaan. Lähes kaikkien chilien siemenet ovat vaaleat.

Värit

Tavallisimmin chilin hedelmät ovat raakoina vihreitä ja kypsyessään muuttuvat paloautonpunaisiksi. Kypsän hedelmän väri kuitenkin vaihtelee kermanvalkoisesta kirkkaankeltaiseen, violettiin, persikanroosaan, oranssiin, ruskeaan ja jopa mustanpuhuvaan. Myös raa'at hedelmät voivat olla muunvärisiä, esimerkiksi kermanvalkoisia tai mustia.

Muodot