Ero sivun ”Hyönteiset” versioiden välillä

ChiliWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 
== Harsosääski ==
 
== Harsosääski ==
 
[[Tiedosto:harsosääski.JPG|left|thumb|350px|Harsosääsket "uimasilla" fairy ansassa.]]
 
[[Tiedosto:harsosääski.JPG|left|thumb|350px|Harsosääsket "uimasilla" fairy ansassa.]]
Harsosääski, jota myös banaanikärpäseksi/kukkakärpäseksi kutsutaan on varmaankin chilinkasvattajan yleisin tuholainen. Se on 2-4 mm pieni kärpänen. Se on makean perään joten sitä tapaa usein markkettien hedelmäosastoilla mm. banaanin ympäriltä. Siitä varmaankin johtuu harsosääsken kansanomainen nimitys banaanikärpänen. Harsosääsket leviävätkin monesti marketeista tuotujen hedelmien välityksellä. Myös uuden mullan mukana voi tulla sääskien toukkia. Harsosääski on nopea leviämään ja lisääntymään.
+
Harsosääski, jota kutsutaan myös kukkakärpäseksi on luultavasti chilinkasvattajan yleisin tuholainen. Se on 2-4 mm pieni kärpänen. Harsosääskeä ei pidä sekoittaa usein keittiössä pörrääviin banaanikärpäriin, jotka leviävät usein kaupasta tuotujen hedelmien välityksellä. Ne eivät ole haitallisia kasveille. Harsosääskiä tulee lähinnä viherkasvien mukana tai kesällä ulkoa ja tuoreessa mullassa voi olla harsosääskien toukkia. Harsosääski on nopea leviämään ja lisääntymään.
  
 
Harsosääsken aikuinen syö mullan pinnalta orgaanista ainetta, eivätkä siten vahingoita kasvia. Aikuinen yksilö munii kosteaan multaan. Munista kehittyy toukkia jotka syövät kasvien juuria. Toukista ei ole haittaa aikuisille kasveilla vaan ainoastaan pienet taimet ovat vaarassa niiden pienien herkkien hiusjuurien takia. Toukat syövät ne helposti pois ja näin ollen taimi menehtyy helposti.
 
Harsosääsken aikuinen syö mullan pinnalta orgaanista ainetta, eivätkä siten vahingoita kasvia. Aikuinen yksilö munii kosteaan multaan. Munista kehittyy toukkia jotka syövät kasvien juuria. Toukista ei ole haittaa aikuisille kasveilla vaan ainoastaan pienet taimet ovat vaarassa niiden pienien herkkien hiusjuurien takia. Toukat syövät ne helposti pois ja näin ollen taimi menehtyy helposti.
  
Helpoimmat tavat estää harsosääskien leviäminen on pitää pintamulta kuivana noin 2 cm syvyyteen asti, koska toukat tarvisevat kostean mullan selvitäkseen hengissä. Toinen tapa on levittää ruukun pinnalle ruukkukatetta estämään sääskien pääsy mullan pinnalle. Uuden mullan desinfiointi kuumalla vedellä tappaa mullassa olevat toukat. Pahimmassa tapauksessa mullan vaihtaminen on ainoa torjunta toimenpide.
+
Helpoimmat tavat estää harsosääskien leviäminen on pitää pintamulta kuivana noin 2 cm syvyyteen asti, koska toukat tarvisevat kostean mullan selvitäkseen hengissä. Toinen tapa on levittää ruukun pinnalle ruukkukatetta estämään sääskien pääsy mullan pinnalle. Uuden mullan desinfiointi kuumalla vedellä tappaa mullassa olevat munat ja toukat. Pahimmassa tapauksessa mullan vaihtaminen on ainoa torjunta toimenpide.
 
[[Tiedosto:Liima-ansa.jpg|right|thumb|350px|Liima-ansa kukkaruukun nurkassa on pyydystänyt muutamassa päivässä kokoelman harsosääskiä.]]
 
[[Tiedosto:Liima-ansa.jpg|right|thumb|350px|Liima-ansa kukkaruukun nurkassa on pyydystänyt muutamassa päivässä kokoelman harsosääskiä.]]
Harsosääsket ovat hankalia hävittää myrkyillä, mutta sääskille voi virittää ”ansan” vedestä johon on sekoitettu fairya. Jotkut laittavat myös etikkaa ja sokeria. Haju houkuttelee sääsken vedenpinnalle, johon laskeuduttuaan se uppoaa, koska fairy on poistanut veden pintajännityksen. Marketeista on saatavilla myöskin kaupallisia tuotteitta mm. erilaisia liimapapereita.
+
Aikuisia harsosääskiä voi myrkyttää tavallisilla hyönteismyrkyillä, mutta sumute ei tehoa mullassa oleviin muniin ja toukkiin. Aikuisten sääskien myrkytys useaan otteeseen viikkojen ajan tuhoaa lopulta koko populaation, mutta nopeampaan tulokseen pääsee myrkyttämällä mullankin. Eräs keino on kastella multa 2-3% mäntysuopalioksella, mutta se saattaa vahingoittaa myös pieniä taimia. Saatavilla on myös multaan sopivia hynteismyrkkyjä. Sääskille voi myös virittää ”ansan” vedestä johon on sekoitettu astianpesuainetta. Jotkut laittavat myös etikkaa ja sokeria. Haju houkuttelee sääsken vedenpinnalle, johon laskeuduttuaan se uppoaa, koska fairy on poistanut veden pintajännityksen. Kaupoista on saatavilla myöskin kaupallisia tuotteitta mm. erilaisia liimapapereita.
  
 
== Kirvat ==
 
== Kirvat ==

Versio 21. helmikuuta 2011 kello 16.04

Harsosääski

Harsosääsket "uimasilla" fairy ansassa.

Harsosääski, jota kutsutaan myös kukkakärpäseksi on luultavasti chilinkasvattajan yleisin tuholainen. Se on 2-4 mm pieni kärpänen. Harsosääskeä ei pidä sekoittaa usein keittiössä pörrääviin banaanikärpäriin, jotka leviävät usein kaupasta tuotujen hedelmien välityksellä. Ne eivät ole haitallisia kasveille. Harsosääskiä tulee lähinnä viherkasvien mukana tai kesällä ulkoa ja tuoreessa mullassa voi olla harsosääskien toukkia. Harsosääski on nopea leviämään ja lisääntymään.

Harsosääsken aikuinen syö mullan pinnalta orgaanista ainetta, eivätkä siten vahingoita kasvia. Aikuinen yksilö munii kosteaan multaan. Munista kehittyy toukkia jotka syövät kasvien juuria. Toukista ei ole haittaa aikuisille kasveilla vaan ainoastaan pienet taimet ovat vaarassa niiden pienien herkkien hiusjuurien takia. Toukat syövät ne helposti pois ja näin ollen taimi menehtyy helposti.

Helpoimmat tavat estää harsosääskien leviäminen on pitää pintamulta kuivana noin 2 cm syvyyteen asti, koska toukat tarvisevat kostean mullan selvitäkseen hengissä. Toinen tapa on levittää ruukun pinnalle ruukkukatetta estämään sääskien pääsy mullan pinnalle. Uuden mullan desinfiointi kuumalla vedellä tappaa mullassa olevat munat ja toukat. Pahimmassa tapauksessa mullan vaihtaminen on ainoa torjunta toimenpide.

Liima-ansa kukkaruukun nurkassa on pyydystänyt muutamassa päivässä kokoelman harsosääskiä.

Aikuisia harsosääskiä voi myrkyttää tavallisilla hyönteismyrkyillä, mutta sumute ei tehoa mullassa oleviin muniin ja toukkiin. Aikuisten sääskien myrkytys useaan otteeseen viikkojen ajan tuhoaa lopulta koko populaation, mutta nopeampaan tulokseen pääsee myrkyttämällä mullankin. Eräs keino on kastella multa 2-3% mäntysuopalioksella, mutta se saattaa vahingoittaa myös pieniä taimia. Saatavilla on myös multaan sopivia hynteismyrkkyjä. Sääskille voi myös virittää ”ansan” vedestä johon on sekoitettu astianpesuainetta. Jotkut laittavat myös etikkaa ja sokeria. Haju houkuttelee sääsken vedenpinnalle, johon laskeuduttuaan se uppoaa, koska fairy on poistanut veden pintajännityksen. Kaupoista on saatavilla myöskin kaupallisia tuotteitta mm. erilaisia liimapapereita.

Kirvat

Kirvat eli lehtikirvat ovat pieniä muutaman millimetrin pituisia hyönteisiä. Kirvat erottuvat selkeästi paljaalla silmällä kasvista. Tavallisesti ne ovat vihreitä, mutta muunkin värisiä löytyy mm. punaisia. Suomessa elää yli 400 kirvalajia. Useat niistä ovat erikoistuneet vain tiettyihin kasveihin. Kirvan tunnistaa helposti takaruumiissa olevista kahdesta "putkesta". Imukärsällään ne imevät kasvin nestesolukkoa aiheuttaen näin lehtien käpristelyä ja kuivumista. Ne ovat mieltyneet kasvin nuoriin latvaversoihin ja liikuskelevat yleensä lehtien alapinnoilla. Kirvat levittävät joitakin virustauteja mm. mosaiikkivirusta. Kirvojen torjuntaa auttaa mäntysuopaliuos ja kaupalliset myrkyt.

Villakilpikirvat

Villakilpikirvat ovat helppo tunnnistaa niiden erittämästä vaaleasta langasta jota kertyy niiden ympärille. Ne näyttävätkin pumpulitupoilta. "Lankatupot" toimivat villakilpikirvojen suojana, joten ne ovat myrkyille hyvin vastustuskykyisiä. Villakilpikirvat kiinnittyvät paikoilleen imien kasvin solunesteitä. Ne elävät kasvin suojaisissa osissa mm. varren haaroissa ja lehtien poimuissa. Aikuisten hävittäminen onnistuukin vai raaputtelemalle ne irti. Toukkiin tehoaa erilaiset sumutemyrkyt.

Linkkejä muihin tietolähteisiin

Wikipedia - Kirvat

Ripsiäinen

Ripsiäisen tuhoja chilin lehden alapinnalla

Ripsiäislajeja on Suomessa toista sataa, mutta normaali chilinkasvattaja ei niitä erota toisistaan.

Ripsiäiset ovat hyvin pieniä n. 1-3 mm:n pituisia. Toukat asustelevat lehtien alapinnoilla josta ne havaitsee mustista ulostepisaroista. Ripsiäiset imevät kasvin solunesteitä. Tuhot näkyvät lehden pinnalla hopeanhohtoisina laikkuina. Toukkia on hyvin vaikea haivaita paljain silmin. Viihtyvät yleensä chilin nuorimmissa osissa. Aikuiset munivat kasvisolukon sisälle, joten niitä on vaikea hävittää. Ripsiäiset osaavat myös koteloitua ja talvehtia. Näin ne voivat odottaa rauhassa parempia aikoja. Varsinkin kasvihuone on syytä desinfioida huolellisesti, koska ripsiäiset ovat valmiina iskemään heti kun uudet chilit saapuvat kasvihuoneeseen.

Ripsiäisten torjuntaa käytetään mäntysuopaliuosta, mutta ripsiäiset tulevat sille jonkin ajan kuluttua immuuniksi. Samoin käy useimmille sumutemyrkyille. Ripsiäisiin käytetään myös biologista torjuntaa mm. petopunkkeja.

Linkkejä muihin tietolähteisiin

Chilivaarin Blogi - Ei toivottuja vieraita

Vihannespunkki

Vihannespunkin seittiä ja kuolleita lehtiä. Tämä kasvi on jo menetetty, sillä kasvupisteet on syöty.

Myös kehrääjäpunkkina tunnettu hämähäkkieläinten lahkoon kuuluva hyönteinen. Se on niin pieni, että paljain silmin sitä ei yleensä havaitse. Vihannespunkkien hyökkäyksen kohteeksi joutuneen kasvin lehtiin ilmestyy aluksi pieniä tummia pisteitä, vähän myöhemmin lehdet alkavat kellastua, kuivua ja lopulta putoilla. Tässä vaiheessa oksien latvoissa on havaittavissa hopeanhohtoista seittiä, jota punkit kutovat. Punkit imevät kasvista nesteitä ja ovat erittäin vahingollisia, jotkin C. Annuum lajin chileistä ovat erittäin arkoja vihannespunkeille ja jo muutaman päivän ajan jatkunut punkkien invaasio saattaa tappaa kasvin.

Paras tapa ennaltaehkäistä punkkien hyökkäys on sumutella kasveja tai pitää ne tilassa jonka ilmankosteus on suuri. Varsinkin lehtien alapintojen suihkuttelu on tärkeää. Jos ja kun punkit pääsevät valloittamaan kasveja, täytyy ottaa kovemmat keinot käyttöön, karsimista, hyönteismyrkkyä yms.



Ansarijauhiainen

Aikuinen jauhiainen on väriltään valkoinen ja sillä on myös siivet. Jauhiaisen toukat ja munaryppäät asustelevat lehtien alapinnoilla. Aikuiset sekä toukat imevät kasvin solunesteitä, mutta eivät yleensä aiheuta kasville kovin suurta haittaa. Ansarijauhiainen lisääntyy nopeasti, joten niiden hävittäminen on hyvä aloittaa ajoissa. Torjuntaan voidaan käyttää apuna mäntysuopaliuosta, tai valmiita sumutemyrkkyjä.

Linkkejä muihin tietolähteisiin

Wikipedia - Ansarijauhiainen