Ero sivun ”Hyönteiset” versioiden välillä

ChiliWikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Rivi 22: Rivi 22:
  
 
== Ripsiäinen ==
 
== Ripsiäinen ==
[[Tiedosto:Ripsiäistuhoja.png|left|thumb|400px|Ripsiäisen tuhoja chilin lehden alapinnalla]]
 
[[Tiedosto:Ripsiaisen_ulostetta.jpg|left|thumb|400px|Ripsiäisen ulostetta suurennettuna]]
 
 
 
Ripsiäislajeja on Suomessa toista sataa, mutta normaali chilinkasvattaja ei niitä erota toisistaan.
 
Ripsiäislajeja on Suomessa toista sataa, mutta normaali chilinkasvattaja ei niitä erota toisistaan.
  
Rivi 32: Rivi 29:
  
 
===== Linkkejä muihin tietolähteisiin =====
 
===== Linkkejä muihin tietolähteisiin =====
 +
[http://chilivaari.blogspot.com/2010/06/ei-toivottuja-vieraita_05.html Chilivaarin Blogi - Ei toivottuja vieraita]
  
[http://chilivaari.blogspot.com/2010/06/ei-toivottuja-vieraita_05.html Chilivaarin Blogi - Ei toivottuja vieraita]
+
[[Tiedosto:Ripsiäistuhoja.png|left|thumb|400px|Ripsiäisen tuhoja chilin lehden alapinnalla]]
 +
[[Tiedosto:Ripsiaisen_ulostetta.jpg|thumb|400px|Ripsiäisen ulostetta suurennettuna]]
  
 
== Vihannespunkki ==
 
== Vihannespunkki ==

Versio 26. toukokuuta 2011 kello 22.22

Harsosääski

Harsosääsket "uimasilla" fairy ansassa.

Harsosääski, jota kutsutaan myös kukkakärpäseksi on luultavasti chilinkasvattajan yleisin tuholainen. Se on 2-4 mm pieni kärpänen. Harsosääskeä ei pidä sekoittaa usein keittiössä pörrääviin banaanikärpäriin, jotka leviävät usein kaupasta tuotujen hedelmien välityksellä. Ne eivät ole haitallisia kasveille. Harsosääskiä tulee lähinnä viherkasvien mukana tai kesällä ulkoa ja tuoreessa mullassa voi olla harsosääskien toukkia. Harsosääski on nopea leviämään ja lisääntymään.

Harsosääsken aikuinen syö mullan pinnalta orgaanista ainetta, eivätkä siten vahingoita kasvia. Aikuinen yksilö munii kosteaan multaan. Munista kehittyy toukkia jotka syövät kasvien juuria. Toukista ei ole haittaa aikuisille kasveilla vaan ainoastaan pienet taimet ovat vaarassa niiden pienien herkkien hiusjuurien takia. Toukat syövät ne helposti pois ja näin ollen taimi menehtyy helposti.

Helpoimmat tavat estää harsosääskien leviäminen on pitää pintamulta kuivana noin 2 cm syvyyteen asti, koska toukat tarvisevat kostean mullan selvitäkseen hengissä. Toinen tapa on levittää ruukun pinnalle ruukkukatetta estämään sääskien pääsy mullan pinnalle. Uuden mullan desinfiointi kuumalla vedellä tappaa mullassa olevat munat ja toukat. Pahimmassa tapauksessa mullan vaihtaminen on ainoa torjunta toimenpide.

Liima-ansa kukkaruukun nurkassa on pyydystänyt muutamassa päivässä kokoelman harsosääskiä.

Aikuisia harsosääskiä voi myrkyttää tavallisilla hyönteismyrkyillä, mutta sumute ei tehoa mullassa oleviin muniin ja toukkiin. Aikuisten sääskien myrkytys useaan otteeseen viikkojen ajan tuhoaa lopulta koko populaation, mutta nopeampaan tulokseen pääsee myrkyttämällä mullankin. Eräs keino on kastella multa 2-3% mäntysuopalioksella, mutta se saattaa vahingoittaa myös pieniä taimia. Saatavilla on myös multaan sopivia hynteismyrkkyjä. Sääskille voi myös virittää ”ansan” vedestä johon on sekoitettu astianpesuainetta. Jotkut laittavat myös etikkaa ja sokeria. Haju houkuttelee sääsken vedenpinnalle, johon laskeuduttuaan se uppoaa, koska fairy on poistanut veden pintajännityksen. Kaupoista on saatavilla myöskin kaupallisia tuotteitta mm. erilaisia liimapapereita.

Kirvat

Kirvat eli lehtikirvat ovat pieniä muutaman millimetrin pituisia hyönteisiä. Kirvat erottuvat selkeästi paljaalla silmällä kasvista. Tavallisesti ne ovat vihreitä, mutta muunkin värisiä löytyy mm. punaisia. Suomessa elää yli 400 kirvalajia. Useat niistä ovat erikoistuneet vain tiettyihin kasveihin. Kirvan tunnistaa helposti takaruumiissa olevista kahdesta "putkesta". Imukärsällään ne imevät kasvin nestesolukkoa aiheuttaen näin lehtien käpristelyä ja kuivumista. Ne ovat mieltyneet kasvin nuoriin latvaversoihin ja liikuskelevat yleensä lehtien alapinnoilla. Kirvat levittävät joitakin virustauteja mm. mosaiikkivirusta. Kirvojen torjuntaa auttaa mäntysuopaliuos ja kaupalliset myrkyt.

Villakilpikirvat

Villakilpikirvat ovat helppo tunnnistaa niiden erittämästä vaaleasta langasta jota kertyy niiden ympärille. Ne näyttävätkin pumpulitupoilta. "Lankatupot" toimivat villakilpikirvojen suojana, joten ne ovat myrkyille hyvin vastustuskykyisiä. Villakilpikirvat kiinnittyvät paikoilleen imien kasvin solunesteitä. Ne elävät kasvin suojaisissa osissa mm. varren haaroissa ja lehtien poimuissa. Aikuisten hävittäminen onnistuukin vai raaputtelemalle ne irti. Toukkiin tehoaa erilaiset sumutemyrkyt.

Linkkejä muihin tietolähteisiin

Wikipedia - Kirvat

Ripsiäinen

Ripsiäislajeja on Suomessa toista sataa, mutta normaali chilinkasvattaja ei niitä erota toisistaan.

Ripsiäiset ovat hyvin pieniä n. 1 mm:n pituisia. Toukat asustelevat lehtien alapinnoilla, josta ne havaitsee mustista ulostepisaroista. Ripsiäiset imevät kasvin solunesteitä. Tuhot näkyvät lehden pinnalla hopeanhohtoisina laikkuina. Toukkia on hyvin vaikea haivaita paljain silmin. Ripsiäiset viihtyvät yleensä chilin nuorimmissa osissa. Aikuiset munivat kasvisolukon sisälle, joten munia on vaikea hävittää. Ripsiäiset osaavat myös koteloitua ja talvehtia. Näin ne voivat odottaa rauhassa parempia aikoja. Varsinkin kasvihuone on syytä desinfioida huolellisesti, koska ripsiäiset ovat valmiina iskemään heti kun uudet chilit saapuvat kasvihuoneeseen.

Ripsiäisten torjuntaa voi käyttää mäntysuopaliuosta, mutta ripsiäiset tulevat sille jonkin ajan kuluttua immuuneiksi. Samoin käy useimmille sumutemyrkyille. Eräs ripsiäisiin hyvin tehoava myrkky on imidaklopridi, jonka käyttöä voi harkita vaikeissa tapauksissa. Ripsiäisiin käytetään myös biologista torjuntaa kuten petopunkkeja.

Linkkejä muihin tietolähteisiin

Chilivaarin Blogi - Ei toivottuja vieraita

Ripsiäisen tuhoja chilin lehden alapinnalla
Ripsiäisen ulostetta suurennettuna

Vihannespunkki

Vihannespunkin seittiä ja kuolleita lehtiä. Tämä kasvi on jo menetetty, sillä kasvupisteet on syöty.

Myös kehrääjäpunkkina tunnettu hämähäkkieläinten lahkoon kuuluva hyönteinen. Se on niin pieni, että paljain silmin sitä ei yleensä havaitse. Vihannespunkkien hyökkäyksen kohteeksi joutuneen kasvin lehtiin ilmestyy aluksi pieniä tummia pisteitä, vähän myöhemmin lehdet alkavat kellastua, kuivua ja lopulta putoilla. Tässä vaiheessa oksien latvoissa on havaittavissa hopeanhohtoista seittiä, jota punkit kutovat. Punkit imevät kasvista nesteitä ja ovat erittäin vahingollisia, jotkin C. Annuum lajin chileistä ovat erittäin arkoja vihannespunkeille ja jo muutaman päivän ajan jatkunut punkkien invaasio saattaa tappaa kasvin.

Chileissä punkkien tartunnan ensimmäisiä merkkejä voi olla muista kasveista poiketen valkoiset pienet pisteet lehdissä. Ne näkyvät parhaiten valoa vasten.

Paras tapa ennaltaehkäistä punkkien hyökkäys on sumutella kasveja tai pitää ne tilassa jonka ilmankosteus on suuri. Varsinkin lehtien alapintojen suihkuttelu on tärkeää. Jos ja kun punkit pääsevät valloittamaan kasveja, täytyy ottaa kovemmat keinot käyttöön, karsimista, hyönteismyrkkyä yms.

Ansarijauhiainen

Aikuinen jauhiainen on väriltään valkoinen ja sillä on myös siivet. Jauhiaisen toukat ja munaryppäät asustelevat lehtien alapinnoilla. Aikuiset sekä toukat imevät kasvin solunesteitä, mutta eivät yleensä aiheuta kasville kovin suurta haittaa. Ansarijauhiainen lisääntyy nopeasti, joten niiden hävittäminen on hyvä aloittaa ajoissa. Torjuntaan voidaan käyttää apuna mäntysuopaliuosta, tai valmiita sumutemyrkkyjä.

Peltolude

Peltoluteen raatoja
Peltoluteen vioittamaa kasvustoa


Peltolude (Lygus rugulipennis) on n. 0.5-0.6 senttimetrin pituinen ruskeanvihertävä hyönteinen. Sillä on selässään selkeästi erottuva V-muotoinen kuvio. Peltolude vioittaa pahimmin mansikkaa ja muita marjakasveja, vihanneksia, sekä myös paprikoita ja chilejä. Lude imee kasvin nesteitä, ja vioittaa samalla kukkia ja kuivattaa kasvupisteitä, jotka muuttuvat ikävän näköisen ruskeaksi kasvuksi. Luteen vioittamiin kasveihin kehittyvien kukkien muoto on tulppaanimainen. Kemiallinen torjunta on vaikeaa, mutta tehokkaalla torjunta-aineella mahdollista, kuten Lambda-syhalotriinilla, myös sinisistä liimapaperiansoista voi olla hyötyä! Torjunnan kannalta voi hyvä etu olla, että uusi sukupolvi tulee vain kerran vuodessa.

Linkkejä muihin tietolähteisiin

Wikipedia - Ansarijauhiainen